Valitse sivu

LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Kaarisillan valmennuspolku toi oivalluksia työn arkeen

Kaarisillan valmennuspolku toi oivalluksia työn arkeen

Lastenkoti Kaarisilta on vuonna 2000 perustettu Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelulaitos. Toteutimme sen kanssa INTO2 -hankkeen nimissä työhyvinvointia lisäävän valmennuksen, joka koski koko työyhteisöä.

Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä toteutti osana INTO2-hanketta Lastenkoti Kaarisillalle reilun vuoden mittaisen työhyvinvoinnin valmennuskokonaisuuden, jonka painopisteet nousivat työyhteisön tarpeista, ja johon osallistui koko henkilökunta.

Kaarisillan johtaja Katja Himanen kertoo valmennuksen olleen vaikuttava. ”Valmennus lähti liikkeelle, kun tarjositte meille tällaista mahdollisuutta, koko henkilöstölle työyhteisövalmennusta. Koska meillä oli tunnistettu jo itsekin kehittämistarpeita, otin tarjouksen ilolla ja toiveikkaana vastaan, että saadaan tästä eväitä arkeen. Kysely henkilöstölle toi esille tarpeita kehittää ilmapiiriä, yhteistyötä, työhyvinvointia jne. Aiheet eivät tulleet yllätyksenä, vaan näiden tarve oli tunnistettu jo aiemmin. Valmennuksessa kohdennettiin sisältö juuri näihin asioihin, mikä oli hyvä asia.” 

Alussa LHKKn toimijat haastattelivat koko henkilökunnan henkilökohtaisesti voimavarakeskeisen haastattelun menetelmällä ja näissä haastatteluissa esiin tulleiden asioiden pohjalta valmennus suunniteltiin. ”Henkilöstön näkemysten perusteella rakennettu valmennussisältö on hyvä asia, koska silloin se lähtee heidän tarpeistaan, eikä johdon näkemyksistä. Olen muutenkin esihenkilönä sellainen, että heitän palloa henkilöstölle. Yhdessähän kehittämistyötä tehdään, eikä esihenkilö voi itse muuttaa yksin asioita. Kannustan kaikkia avoimeen keskusteluun, sekä keskenään että yhdessä. He osaavat kyllä ratkoa asioita arjessa ihan itsekin” Katja toteaa ja kertoo haluavansa kannustaa siihen koko ajan enemmän. 

Kaarisillan valmennus piti sisällään yhteensä viisi kaikille yhteistä tapaamiskertaa ja välitehtävän. Lisäksi tarkempaa sisältöä pohdittiin yhdessä esihenkilöiden kanssa valmennuskertojen välissä. Valmennuskerroissa keskeistä oli yhteinen keskustelu, tavoitteiden luominen sekä yhteinen päättäminen miten tavoitteet viedään käytäntöön. ”Oivalluksia on siirtynyt arkeen ja työyhteisössämme on tapahtunut paljon hyvää. Ilmapiiri on parantunut, ajatus on enemmän eteenpäin. Spontaanisti kuulee sitä, että on mukavaa tulla töihin. Uskalletaan sanoa omia mielipiteitä rohkeammin ja olla eri mieltä, keskustellen. Suurin hyöty on keskusteluja ja ajatuksen suuntautuminen eteenpäin. Menneet on menneitä ja nyt kehitetään toimintaa eteenpäin” Katja kertoo todeten, että  henkilöstön palautteissa nostettiin esille mm. ajan antaminen yhteiselle keskustelulle ja ympäristön vaihdoksen merkitys: ”Parasta oli pysähtyminen asioiden äärelle ja niistä avoimesti keskusteleminen. Se, että saimme myös mahdollisuuden olla muualla kuin omassa työympäristössä sai meidät rentoutumaan ja keskustelemaan.”

Katja jatkaa: ”Paljon paremmin pystytään nyt työyhteisössä antamaan palautetta toisille. Myös sekä itseohjautuvuus että yhdessä tekeminen ovat entisestään lisääntynyt. Tai rohkeus siihen. Ja olen myös havainnut yksilöiden vastuun kasvaneen siitä ajattelussa, mitä minä itse tuon työpaikalle, miten kannan vastuuta ja mitä haluan näyttäytyä töissä.” Hänen omat oivalluksensa liittyvät siihen, että miten eri vastuut ja roolit selkiytyivät, ja niistä pystyttiin tekemään omaa työyhteisöä koskevia havaintoja ja oivalluksia: ”olen myös löytänyt tervettä jämäkkyyttä omaan vuorovaikutukseeni, ja olen panostanut entistä enemmän dialogiin ja osallistavaan johtamiseen.  Pystyn myös helpommin delegoimaan, ja olen saanut varmuutta omaan tekemiseeni.”

”Valmennuskokonaisuuden monipuolisuus – valmennus itsessään, virkistystoiminta, yhteisöllinen tekeminen ja ryhmätyöt – sopi meidän henkilöstön tarpeisiin hyvin.”

”Valmennuksesta olisi saatu vielä enemmän irti toisessa ajankohdassa. Mutta olisi tilanne mikä tahansa, niin näistä on aina hyötyä. Jotain jää aina elämään mukaan arkeen. Prosessit käynnistyy valmennuksessa, mutta kehittäminen jatkuu sitten täällä. Kokonaisuus oli toimiva, meille räätälöity ja monipuolinen.” Katja kiittelee, ja kertoo voivansa suositella valmennusta ihan kaikille. 

Kaarisillan henkilökunta sitoutui valmennukseen ja heillä oli halua ja motivaatiota kehittää asioita työyhteisössään. Kaarisillassa on INTO2 valmennuksen rinnalla kulkenut myös työnohjausprosessi, joka on tukenut muutosta ja valmennuksen teemoja. 

Kaarisillan INTO2 hankkeen valmennuksissa valmentajina toimivat Maria Arjoniemi, Anni Hult ja Leea Kantelus Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä. INTO2 on ESR-rahoitteinen työelämän kehittämishanke, jonka toiminnan tavoitteena ja tarkoituksena on edistää hyvää työelämää yhdessä työyhteisöjen kanssa. Hankkeen toteuttajina ovat Hyria koulutus, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Hankeen toiminta-aika on 1.1.2020-30.6.2022. 

Tekstin on kirjoittanut Leea Kantelus.

Maahanmuuttajien hoiva-avustajakoulutus

Hoiva-opintoja ja suomen kieltä – onnea valmistuneille!

Viime kuussa meiltä valmistui neljä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa hoiva-avustajiksi. Heistä jokainen on saanut työkeikkaa ja osa heistä jopa vakituisen työpaikan hoiva-avustajana.

Kun he vuosi sitten hakeutuivat Forssan ammatti-instituuttiin opiskelemaan, eivät he kaikki tarkalleen tienneet millaista hoiva-avustajan työ on. ”Nepalissa meillä on hyvin erilainen kulttuuri: perheen hoitaessa hoivaamisen ei siellä ole ollenkaan hoiva-avustajia vaan pelkästään hoitajia”, kertoo Neelam Shrestha joka päätyi työvoimakoulutuksen kautta oppisopimusopiskelijaksi ja sai vakinaisen työpaikan.

Ukrainalainen Anastasiia Dychko myös kertoi, että itse opiskelu on myös täällä hyvin erilaista kuin kotipuolessa: ”Täällä ohjausta on aivan eri tavalla. Ukrainassa opettajalla oli korkea auktoriteetti, kun taas täällä opetuksen rinnalla on ohjausta ja opiskelijalle annetaan paljon tukea. Esimerkiksi opettaja tuli tuekseni oppisopimuksen haastattelutilaisuuteen, koska minua jännitti niin kovasti” Ukrainassa sairaanhoitajan töitä tehnyt Anastasiia kertoo kiitollisena. Hän oli ensimmäinen maahanmuuttajataustainen, jolle tehtiin oppisopimus, ja nyt hän tekee pidempiaikaista sijaisuutta organisaatiossa, jossa suoritti oppisopimusopintonsa.

Myös muut ovat olleet tyytyväisiä erityisesti saamaansa ohjaukseen. Heistä hienointa opinnoissa oli innostunut opettaja joka puhui selkokielellä sekä ennen kaikkea työelämässä oppiminen. ”Työelämä oli kyllä ehdottomasti paras paikka saada oppia, ja työpaikkaohjaajan merkitys oli tosi suuri” toteaa paljon keikkatöitä tekevä Chidapha Atimakun toisten nyökytellessä hyväksyvästi. Opiskelijat suorittivat työelämäjaksot paikallisissa hoiva-alan yrityksissä kuten FSHKY:llä, Esperissä sekä Attendolla. 

Haasteellisena opiskelijat kokivat korona-ajan etäopetuksen. ”Meille oli tosi tärkeää, että opetus oli lähiopetusta. Oppiaksemme ja ymmärtääksemme meidän tulee nähdä opettajan eleet ja ilmeet. Siksi asioihin perehtyminen oli paljon vaikeampaa Teamsin välityksellä” nykyisin paljon keikkaileva Wasana Hankla kertoo.

Opiskelijoita ohjannut opettaja Sanna Seppänen on iloinen, muttei ollenkaan yllättynyt, että jokainen näistä valmistuneista on työllistynyt opintojensa jälkeen. ”Olemme saaneet työelämältä heistä vain positiivista palautetta: he ovat olleet asiakasta kunnioittavia, arvostavia sekä hyvin aktiivisia. Allekirjoitan itse nämä kaikki, heidän kanssaan ei ole ikinä ollut tilannetta, että he sanoisivat ’äh tämä on tylsää’ vaan ’kerro opettaja lisää’. Eli halutaan koko ajan oppia! He ovat myös tehneet moninkertaisen työn opinnoissaan, kun ovat samalla opetelleet suomen kielen. Heillä on aito halu oppia ja olla hyviä työssään.” Sanna toteaa ylpeänä.

Onnea hoiva-avustajaksi valmistumisen johdosta Chidapha Atimakun (vas.), Neelam Shrestha, Anastasiia Dychko sekä Wasana Hankla. Onnea myös Sara Nazarille, joka valmistui jo aiemmin työvoimakoulutuksen kautta lähihoitajaksi!

Tarinoita

Maahanmuuttajien hoiva-avustajakoulutus

Hoiva-opintoja ja suomen kieltä – onnea valmistuneille! Viime kuussa meiltä valmistui neljä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa hoiva-avustajiksi. Heistä jokainen on saanut työkeikkaa ja osa heistä jopa vakituisen työpaikan hoiva-avustajana. Kun he vuosi sitten...

Ideasta tuotteeksi

Ideasta tuotteeksi - tällaista syntyy monialaisella yhteistyöllä Keramiikkaosaston opiskelijaryhmällä oli keväällä tehtävänä suunnitella Forssan ammatti-instituutille tuotteen prototyyppi, jonka valmistusprosessi on mahdollista toteuttaa jatkossa ryhmätyönä....

”Yhteistyö on hyvää silloin, kun muutkin hyötyvät siitä”

Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on juuri sopinut yhteistyöstä paikallisen leikki- ja ulkoliikuntapaikkarakentajan Leikkiset Oy:n kanssa. Tämä alansa nopeimmin kasvava edelläkävijä tulee syksyllä toimimaan ainakin yrittäjyyskasvatuksemme kumppanina, ja jo nyt on...

Kansainvälisyys korona-aikana

Kansainvälinen toiminta onnistuu myös korona-aikana Miten vallitseva koronatilanne vaikutti kansainvälisyystoimintaamme tänä lukuvuonna? “Koronan vuoksi emme päässeet ulkomaanmatkoille, mutta ulkomaat tulivat Fai:hin virtuaalisten Erasmus+- kurssien avulla” vastaa...

Teknologia on osa nykyaikaista opetusta

Teknologia yleistyy kaikkialla työelämässä, ja se näkyy myös meillä LHKK:lla jokapäiväisessä opetuksessa. "Teknologia on usein yhteisnimitys joukolle tietyn alan tekniikoita, laitteistoja, ohjelmistoja ja niin edelleen. Voidaan puhua esim. hyvinvointiteknologiasta tai...

Forssan ammatti-instituutti &
Faktia Oy
Postiosoite:  PL 12, 30101 Forssa
Käyntiosoite: Saksankatu 27

sähköposti: kirjaamo@lhkk.fi

Keskus p. 040 7130 555
avoinna ma-to klo 8-15 ja pe 8-14

Opintotoimisto p. 03 245 7392
koulutussihteeri@lhkk.fi 
ma-to klo 9-15

Hakijapalvelut p. 03 245 7393
hakijapalvelut@lhkk.fi

Tietosuoja